Saanko esitellä perhettäni? Tässä on suloinen, verkkainen ja rauhallinen viisivuotias esikoiseni:
Tässä junista pitävä, hyvässä ja pahassa suuria tunteita sekä rakkautta täynnä oleva kolmivuotias keskimmäiseni:
Ja sitten on kuopus, 1 v:
Reseptitiistai ilmestyi eilen myöhässä, vasta keskiviikkona. Eivätkä kuvatkaan olleet niin priimaa, vaan mikrossa lämmitetty annos ilman krumeluureja. Kerron miksi.
Minulla on äärettömän vilkas ja touhukas kuopus, jonka käsistä ei särkyvä yleensä selviä. Kun hän apinoi itsensä muka-korkealle asennetulle hyllylle, hapuili kännykkäni käsiinsä, saatettiin jo kuulla puhelimen joutsenlaulu. Itsehän siivosin vessaa autuaan tietämättömänä tulevasta tragediasta.
Takapihalla oli juuri sopivasti lammikoita teknologisia kokeiluja varten. Kelluuko vai uppoaako kännykkä? Ei kellunut. Upposi kuin kivi. Plup, sanoivat kuplat. Oho! sanoi kuopus. Voi nyt *******!!, sanoi äiti.
Yritimme kuivata sitä.
Upotimme riisiin puoleksitoista vuorokaudeksi.
Saimme sen lopulta heräämään, melkein. Kosketusnäyttö ei enää toimi ja jostain mystisestä syystä kaikki kuvat 1.8. jälkeen ovat kadonneet. Eivät vain puhelimesta, vaan myös google drivesta, jonne niiden olisi pitänyt tallentua! Hyvästi lomakuvat, hauskat videot ja blogiräpsyt.
Jos jotain hyvää, niin nyt minulla on uusi puhelin. Vanha oli jo hypitty ihan käyräksi (unohtunut sohvalle) ja se repsotti auki sivuiltaan. Mies oli tuhat kertaa kehottanut ostamaan uuden puhelimen ja nyt siihen tuli lopulta pakottava syy.
Mutta nyt on pulma. Mihin jemmaan kännykkäni kuopuksen hereilläoloaikana? Hän oivalsi jo kuukausia sitten, että siirtelemällä vaikkapa tuoleja, yltää vaikka minne. Asuntomme on hänelle temppurata; täynnä askelmia, tukia, korokkeita. Joko niin korkealle etten itsekään yletä, vai laittaisimmeko yhden pikkuruisen hyllyn edellisen yläpuolelle? Mitä sinä ehdottaisit?
silmapussitee.com 
I hear you. Olen jemmannut kamaa 2,5 m korkean takan päälle ja nyt ne ovat selvittäneet senkin. Pienempi 4v kiipeää isomman 6v harteille ja taas lähtee tavara kohti tuhoa. Aika monet puhelimen ja tabletin näytöt on pistetty päreiksi apurien toimesta ja kaukosäätimet rikottu.
TykkääTykkää
Eikä, apua! 😀 Meillä ihan suosikkijuttuja on pudotella kyllin litteitä tavaroita terassin lautojen väliin. Sieltä niitä sitten kalastellaan milloin milläkin koukulla ja kaksipuoleisella teipillä kepin nokassa. Lopuksi yritetään napata kiinni keittiöpihdeillä, että saadaan ujutettua lautojen läpi. Hommasta tekee hauskan se, että pudotusta on varmaan toista metriä ja yrityksiä vaaditaan moooonta.
TykkääTykkää
Ihanat lapset sinulla (ja kekseliäät). Kuulostaa niin tutulle touhulle. Ona kännykkä aina olohuoneen korkean vitriinin päällä nykyisin, kun vanha sai sen verran osumaa pojan käsissä, että meni vaihtoon 😅 (arjensuklaasuukkoja.blogi.net)
TykkääTykkää
Kiitos kommentista. Täällä oma pikku apina kiipeää joka paikkaan tuolien ja jakkaroiden avulla. Vaikka kuinka kammetaan tuolit kumoon, niin aina tuntuu keksivän keinot! Vilkkaus ja äly samassa paketissa = minikokoinen terminaattori.
TykkääTykkää
Ne, joilla on vahvimmat mielipiteet siitä miten lapset kasvatetaan oikein, ovat niitä, joille ei ole osunut yhtään oikeasti vilkasluontoista lasta 😉
TykkääTykkää
Meillä on venytetty aika lailla rajoja tuon rakkaan riiviön kanssa. Muuten ei selvittäisi päivistä. Kauppareissuista, Ikeasta, leikkipuistoista tai ylipäätään mistään tekemisestä. Huh mikä touhupakkaus tuholainen.
TykkääTykkää